"Kiva huomata"

En ole koskaan ollut kovin hyvä puhumaan hieman oudommille ihmisille omista asioistani. Perheelle kerron kyllä kaikki, en aina kuitenkaan ilman kysymistä. Tuntemattomillekin kerron, jos kysyvät. Ei minulla mitään salattavaa ole. Kai sitä varoo toisten mielipiteitä ja varsinkin arvostelua. Varsinkin tässä asiassa. Kaikilla kun on oma mielipide.

Hienoa on kuitenkin ollut huomata, että olen saanut tukea ihmisiltä. Hieman vieraammiltakin. Ja kuullut muutamien ihmisten vastaavia tarinoita. Se rohkaisee, varsinkin kun toistaiseksi kaikilla on ollut hyviä kokemuksia vaikka vaikeuksia onkin ollut. Jos vaikka tälle munkin tarinalle olisi hyvä loppu.

Olen kyllä miettinyt sitäkin, että mitä jos tämä ei onnistukaan ja sitten ihmiset voi voittelevat ja ihmettelevät miksei hommasta tullut mitään. Kertoa sekin sitten pitää, eihän se ole kuin elämää. Tiedän jo etukäteen, että jos ei ensimmäisellä kerralla onnistu, olen todella surullinen ja se ottaa koville. Onneksi jaksan ajatella aina tulevaan ja mietin sitten varmasti jossain määrissä jo seuraavaa kertaa. Kolmesti saa yrittää ja jos viimeinenkin kerta ei onnistu, voin kertoa jo nyt, että olen murtunut. 

Nyt täytyy kuitenkin miettiä positiivisesti ja onnellista tulevaisuutta! Pahinta pitää pelätä, mutta parasta pitää toivoa! Vahva usko siihen, että ammattilaiset osaavat homman ja jos vaan minun kroppa on yhteiskykyinen, homma toimii. Mutta tosiaan, on ollut kivaa huomata miten ihmiset ovat olleet kannustavia tässä asiassa. Epäilijöitä on aina, mutta kun tekee omia valintoja ja oman pään mukaan, ei tule omasta elämästä ainakaan pettymystä!